Kolmimuunteisuus – Kolmimuunteinen fraseeraus

Kolmimuunteinen fraseeraus tarkoittaa nuottien esittämistä kolmimuunteisesti. Kolmimuunteisuudesta käytetään usein englanninkielistä nimeä swing.

Kolmimuunteisessa fraseerauksessa neljäsosa jakautuu kolmeen yhtäsuureen osaan eli kolmeen triolikahdeksasosaan.

Soitettaessa kahdeksasosia iskullinen kahdeksasosanuotti vastaa kestoltaan kahta triolin kahdeksasosaa ja iskuton kahdeksasosanuotti yhtä triolin kahdeksasosaa. Näin saadaan aikaan vuorottelu pitkä-lyhyt pitkä-lyhyt suhteessa 2:1.

Nuottiesimerkki: iskullinen kahdeksasosanuotti vastaa kestoltaan kahta triolin kahdeksasosaa ja iskuton kahdeksasosanuotti yhtä triolin kahdeksasosaa.

Tämä kolmimuunteisuuden määritelmä ei ole absoluuttinen, sillä kolmimuunteisuuden ”määrään” eli kahdeksasosien pituuksien väliseen suhteeseen vaikuttavat myös kappaleen tempo sekä tyyliseikat.

Alla on esitelty kahdeksasosien fraseeraaminen lyhyen fraasin avulla.

Nuottiesimerkki: kahdeksasosien fraseerasu

Kolmimuunteisessa fraseerauksessa neljäsosanuotti lyhenee soitettaessa yhdellä triolin kahdeksasosalla. Myös synkoopin keskellä oleva neljäsosanuotti lyhenee.

Nuottiesimerkki: neljäsosan lyhentäminen

Neljäsosaa pitemmät aika-arvot soitetaan täyteen mittaansa. Myös kuudestoistaosanuotit soitetaan kuten kirjoitetaan, eli tasaisina.

Nuottiesimerkki: kuudestoistaosien fraseerasu

Sisältö

Osa 1
- Soittoasento – Istuma-asento
- Soittoasento – Käden asento
- Nuottiviivasto, nuottiavain ja nuotinnimet
- Syke, tempo, tahti, nuottien aika-arvot ja piste
- Tauko
- Yhdyskaari
- Asteikot – C-duuriasteikko yksi oktaavi
- Asteikot – A-luonnollinen molliasteikko yksi oktaavi
- Asteikot – Duuripentatoninen asteikko
- Improvisointi – duuripentatoninen asteikko
- Asteikot – Mollipentatoninen asteikko
- Improvisointi – mollipentatoninen asteikko
- Vapaa improvisointi – harjoituksia osa 1
- Vapaa improvisointi – harjoituksia osa 2
- Vapaa improvisointi – harjoituksia osa 3
- Vapaa improvisointi – harjoituksia osa 4
- Vapaa improvisointi – harjoituksia osa 5
- Artikulointi – Legato, Staccato, Portato
- Kadenssit – IV-V-I: kolmisoinnut ja dominanttiseptimi duurissa ja mollissa
- Kolmisointutyypit käännöksineen
- Kolmisointuharjoitus
- Kolmisointujen hajotukset 1 – eri hajotukset ja niiden hahmottaminen
- Kolmisointujen hajotukset 2 – oktaaviasema
- Kolmisointujen hajotukset 3 – vasemman käden säestyskuvio
- Kolmisointujen harjoittelua 1 – eri sointujen yhteiset sävelet
- Kolmisointujen harjoittelua 2 – hajotukset ja äänenkuljetus
- Kolmisointujen käännökset 1 – käännökset yleisesti
- Kolmisointujen käännökset 2 – arpeggioharjoitus
- Beat-komppi pianolla
- Melodian harmonisointi – Melodia oikealla kädellä ja kolmisoinnut vasemmalla kädellä
- Melodian harmonisointi – Melodia ja sen alapuoliset kolmisoinnun sävelet oikealla kädellä
- Pulssi ja tempo – Metronomin toimintaperiaate ja käyttäminen
Osa 2
- Asteikot – Harmoninen molliasteikko
- Asteikot – Melodinen molliasteikko
- Asteikot – Kolmisoinnut murtosoinnuin
- Asteikkoharjoituksia 1
- Kolmimuunteisuus – Kolmimuunteinen fraseeraus
- Improvisointi – Blues-asteikko
- Improvisointi – Blues-asteikko, sekstistä alkava
- Taustanauhan äänittäminen omaan harjoitteluun
- Soinnut – Nelisointutyypit käännöksineen
- Äänenkuljetus – nelisoinnut
- Kadenssit – II-V-I nelisoinnuin duurissa ja mollissa
- Kadenssit – II-V-I primäärikaraktäärein duurissa ja mollissa
- Duurin moodit – Doorinen
- Duurin moodit – Miksolyydinen
- Improvisointi – Duurin II-V-I -kadenssi
- Duurin moodit – Lokrinen
- Harmonisen mollin V moodi
- Jazzmolli
- Improvisointi – Mollin II-V-I -kadenssi
- Duurin moodit – Fryyginen
- Duurin moodit – Lyydinen
- Duurin moodit – Aiolinen
- Melodian harmonisointi – Melodian alapuoliset nelisoinnun sävelet
- Kolmisointusäestys 1 – I ja V asteen sointu ylärakenteena
- Kolmisointusäestys 2 – melodian harmonisointi sävellajin päätehoilla I IV ja V
- Melodian koristelu ja muuntelu – Etuhele
- Hajotukset – Kaksiääniset hajotukset vasemmalla kädellä – 1+7 ja 1+3
- Hajotukset – Kaksiääniset hajotukset vasemmalla kädellä – 3+7
Osa 3
- Kolmimuunteisuus – 1/16-shuffle
- Soinnut – Nelisointujen laajentaminen: left hand voicings
- Kadenssit – II-V-I laajoin soinnuin duurissa ja mollissa
- Left hand voicing – vasemman käden komppauksen rytmiikkaa
- Säestystransponointi 1 – sointuasteet vs. reaalisoinnut
- Säestystransponointi 2 – oma sointukulku sävellajin sointuasteilla
- Säestystransponointi 3 – välidominantti sointukulussa
- Säestystransponointi 4 – Välidominantin II-V-kadenssi
- Melodian koristelu ja muuntelu – Trilli, Tremolo
- Melodian koristelu ja muuntelu – Rytminen muuntelu
- Melodian koristelu ja muuntelu – Hajasävel
- Improvisointi melodiaa muunnellen osa 1
- Improvisointi melodiaa muunnellen osa 2
- Improvisointi melodiaa muunnellen osa 3
- Melodian harmonisointi – oktaavit
- Melodian harmonisointi – terssit ja sekstit
- Melodian harmonisointi – Fraasin huippusävelen painottaminen kaksintamalla oktaavi
- Melodian harmonisointi – Melodian alapuoliset laajan soinnun sävelet
- Soinnun karaktäärisävelet
- Guide tone-linjan täydentäminen sointuarpeggioilla
- Lähestymissävelet 1
- Lähestymissävelet 2
- Lähestymissävelet 3
- Jazzmollin moodit – Overtone
- Jazzmollin moodit – Alt-asteikko
- Jazzmollin moodit – Lokrinen #2
- Symmetriset asteikot – Kromaattinen asteikko
- Symmetriset asteikot – Dimiasteikot
- Symmetriset asteikot – Kokosävelasteikko
- Improvisointi – Asteikkovaihtoehtoja dominanttisoinnulle
- Motiivi
- Motiivin rytminen muuntelu
- Motiivin melodinen muuntelu
- Fraasi
- Sekvenssi
Osa 4
- Artikulointi – Artikulaatiomerkinnät kolmimuunteisessa fraseerauksessa
- Kolmimuunteisuus – Double time feel
- Fraseeraus – Polymetriikka
- Fraseeraus – Fraseeraus suhteessa pulssiin
- Hajotukset – Laajat soinnut hajallisessa asettelussa: Drop 2
- Left hand voicings drop 2: kahden käden komppauksen rytmiikkaa
- Soinnut – Slash chord eli hybridisointu
- Upper structure-sointu – ylärakenteena duuri
- Upper structure-sointu – ylärakenteena molli
- Hajotukset – So What -soinnut
- So what -sointu eri sointutyypeillä
- So what -sointu – säestysharjoitus 1
- So what -sointu – säestysharjoitus 2
- Sointuvaihdosten ennakointi
- Viivästetty purkaus
- Side slipping
Kosketinsoittimien toimintaperiaatteet
- Piano – Pianon koneisto
- Elektromekaaniset – Rhodes
- Elektromekaaniset – Wurlitzer
- Elektromekaaniset – Clavinet
Syntetisaattorit
- Yleisimmät lohkot – Syntetisaattorin signaalitie
- Yleisimmät lohkot – Oskillaattori (oscillator)
- Yleisimmät lohkot – Suodin (filter)
- Yleisimmät lohkot – Vahvistin (amplifier)
- Yleisimmät lohkot – Verhokäyrä (envelope)
- Yleisimmät lohkot – Matalataajuusoskillaattori (LFO)
- Äänisynteesi – Yleisimmät aaltomuodot (waveforms)
- Äänisynteesi – Osaääneistö (harmonics)
Avaa kaikki · Sulje kaikki